Kuvaus
Suuressa kaupungissa koirat pissaavat tolppiin. Muru ei halua pissata tolppiin. Joka puolella on hälinää ja vilkkuvaloja, koirapuiston rakkisakki piiskaa pahaenteisesti häntiään.
Ehkä kaikki ei kuitenkaan ole sitä, miltä aluksi näyttää. Murulla ja suurimmalla koiralla – sillä jonka hampaat kiiltelevät kuolasta – onkin äkkiä paljon puhuttavaa. Ja jokainen saa päättää itse kutsumanimensä, kaikille on tilaa.
Lena Frölander-Ulfin Muru ja minä metropolissa on itsenäinen jatko-osa kirjoille Minä, isä ja meri (2018) ja Minä, Muru ja metsä (2016). Upeat tummat raapekartonkikuvitukset ja varovaisen lapsen herkkä näkökulma sekä kuvissa että tekstissä luovat yhdessä lumoavan kokonaisuuden, joka rohkaisee epäröimään ja olemaan juuri sellainen kuin itse on.
