Kuvaus
Alma Söderhjelm tunnettiin suorapuheisuudestaan. Åbo Akademin rehtori kielsi Söderhjelmiä kirjoittamasta yliopiston sisäisistä asioista. Hän totteli, kunnes karisti Turun pölyt jaloistaan. Tässä kirjassa Tukholman mahtilehdestä Dagens Nyheteristä ja turkulaisesta Åbo Underrättelseristä kärkevyytensä vuoksi pakinoitsijana potkut saanut Söderhjelm antoi palaa itseään ja aikalaisia säästämättä, maailmaa nähneen ihmisen itsevarmuudella. Hän pureutuu kärkevästi paitsi Turun kauneuteen ja kauheuteen myös Pariisin ja Tukholman elämänmenoon ja erikoisuuksiin. Analyysin kohteina ovat myös Turun ja Helsingin suhde, Viipurin vinkkeli, Suomen ja naisen asema, sex appeal, romantiikka ja rakkaus: ”Kun ihmiset valittelevat elämän kuivuutta, sydämettömyyttä, karuutta ja kylmyyttä, kyse ei ole mistään muusta kuin heidän kyvyttömyydestään rakastaa.”
Max Engman, joka toimi hänkin Åbo Akademissa historian professorina, totesi: ”Turku meno-paluu -teosta voisi luonnehtia syystäkin legendaariseksi. Se sisältää lukuisia teräviä havaintoja ja osuvia kuvauksia, mutta myös pahanilkisiä ja suvereenin häijyjä henkilökuvia. Vastustajat ja kadehtijat saavat kuulla kunniansa – arviot ovat harvemmin myönteisiä, ja kaikki seikat esitetään tavalla, joka tekee puolustautumisen lähes mahdottomaksi.”
FM Saku-Petteri Urpo on hienosti tulkinnut tämän omintakeisen muistelman.
