Kuvaus
Historia, uskonto, kieli, ruoka- ja tapakulttuuri sekä kansanluonne ovat setoilla toisenlaisia kuin (muilla) virolaisilla. Voisi jopa sanoa, että on kaksi erilaista Viroa – Viron tasavalta ja sitten sen kaakkoisin nurkka, Setomaa, joka ulottuu rajan yli Venäjälle.
Setomaa oli vuosisatoja osa Pihkovan ruhtinaskuntaa, sitten Moskovan suuriruhtinaskuntaa ja lopulta Tsaarin Venäjää. 600–800 vuotta sitten kristinusko levisi setojen keskuuteen itäisessä muodossaan. Venäläinen ja ortodoksinen kulttuuri ovat syvästi vaikuttaneet setojen juhlapäiviin, kansankalenteriin, ruokiin, juomiin, vaatteisiin ja käsitöihin. Toisaalta baltiansaksalainen kartanokulttuuri, luterilainen puhdasoppisuus ja (ala)saksan kielen sekä saksalaisen ja muun länsimaisen kulttuurin valta-asema ovat vain hyvin vähän päässeet vaikuttamaan Setomaalla. Siksi setoilla on kulttuurissaan ja arjessaan säilynyt paljon sellaista, joka on muilta virolaisilta tuhoutunut, unohtunut tai ollut täysin tuntematonta.
Setomaa on pieni, mutta kulttuurisesti äärettömän arvokas aarreaitta. Tässä kirjassa setot ja Setomaa esitellään perusteellisesti mutta ymmärrettävästi suomalaisille lukijoille – mukana ovat kaikki nähtävyydet mutta myös kulttuurin moninaiset ilmentymät ja taideluomat, merkkihenkilöt ja historian käännekohdat.
Tietokirjailija Tapio Mäkeläinen (s. 1958) on matkanjohtajana, oppaana ja matkojen suunnittelijana vienyt Viroon ja muualle itäiseen Eurooppaan yli 100 000 turistia runsaan 40 vuoden aikana. Hän on käynyt kaikissa Viron kunnissa, ja hänellä on ystäviä sekä tuttavia joka puolella Viroa. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan viron kieli ja kulttuuri. Hän on ollut järjestöaktiivi 1970-luvun lopulta lähtien sekä ollut mukana noin 15 seuran ja järjestön johtoportaassa. Tuglas-seuran toiminnassa Mäkeläinen on ollut mukana yli 40 vuotta: hän on muun muassa järjestänyt Suomen suurinta Viro-tapahtumaa, Martin markkinoita, koko niiden historian ajan.
Tapio Mäkeläinen on saanut palkintoja ja tunnustuksia työstään: muun muassa Maarjamaan ristin presidentti Lennart Mereltä, Länsi-Virumaan maakunnan ansiomerkin, Harjumaan, Järvamaan, Länsi-Virumaan ja Raplamaan maakuntien kunniakirjat sekä Helsingin Eesti Majan kunniamerkin ja Suomen Viro-yhdistysten liiton ansiomerkin. Hän oli Vuoden Vaahtopää 2011, Tuglas-seuran kunniajäsen, Tarton oppaiden liiton kunniajäsen, Setomaan kuningaskunnan kunniakonsuli ja Olutsilta – Õllesild ry:n kunniapuheenjohtaja.
