Kuvaus
Kirjailijoilta on tapana kysyä, miksi he kirjoittavat. Usein he myös näihin kysymyksiin vastaavat, mutta harvoin totuudenmukaisesti. Ei liene kirjailijaa, jota eivät ajaisi alhaiset motiivit, kuten ylpeys, turhamaisuus ja itsekeskeisyys. Lukijan rooliin asettuvissa omaelämäkerrallisissa, tunnustuksellisissa esseissään Tommi Melender etsii vastauksia mm. kysymyksiin: Miksi luen? Ovatko onnellisuus ja hyvä elämä mahdollisia, jos päättää Gustave Flaubertin tavoin hukuttautua kirjallisuuden ”loputtomiin orgioihin” Melender luotaa suhdettaan muihinkin suosikkeihinsa ja ruotii inhokeitaan Baudelairen hengessä: ”Tulee nauttia huonojen kirjojen lukemisesta, koska siitä saa katkeraa hupia, joka monin verroin palkitsee vaivat”.
