Kuvaus
”Kaikkea, mikä estää Henkeä vapautumasta, voidaan verrata solmuun, joka täytyy avata,
tai häilymiseen tai väkivaltaan, jonka täytyy loppua, jotta päästään takaisin tasapainoon.”
Irlantilaisen William Butler Yeatsin (1865-1939) Näky on sekä hämmästyttävä että hämmentävä teos. Teoksessa on aineksia niin filosofiasta, historiasta, kirjallisuudesta, kuvataiteesta kuin psykologiasta.
Oman leimansa Näyn erikoislaatuiseen kokonaisuuteen antavat myös 1900-luvun alun muodikkaat aatevirtaukset: alkemia, astrologia, okkultismi, mystiikka ja teosofia.
Kirja on hyvin henkilökohtainen taideteos, Yeatsin yksityisen filosofian ja maailmankatsomuksen esitys: osa teoksesta perustuu hänen vaimonsa Georgien uninäkyihin ja automaattikirjoituksiin, joita kertyi yhteensä tuhansia liuskoja.
Yeatsin myöhäiskauden runot, joita pidetään yleisesti hänen tuotantonsa huipentumana, perustuvat pitkälti Näkyyn. Hän ammensi runouteensa tästä visionäärisestä materiaalista kielikuvia, symboleja sekä kulttuurisia ja filosofisia ajattelumalleja. Romantikkona ja mystikkona Yeats halusi löytää ilmiötodellisuuden takaa toisen, merkityksellisemmän todellisuuden.
”Sitten ymmärrän. Olen jo sanonut kaiken, mikä voidaan sanoa. Yksityiskohdat synnyttää Kolmastoista kartio tai sykli, joka on jokaisessa ihmisessä ja jota jokainen ihminen kutsuu vapaudekseen.”
Teoksen on suomentanut kirjailija ja kääntäjä Jyrki Vainonen. Hänen edellinen Yeats-suomennoksensa, runovalikoima Torni ja kierreportaat, ilmestyi 2015. Hän on kääntänyt suomen kielelle myös muuta irlantilaista kirjallisuutta, mm. Seamus Heaneyn runoutta ja Jonathan Swiftin satiireja sekä kiistakirjoituksia.
