Kuvaus
Runoilijaveljeys ja sen kohtalo – Sergei Jeseninin ja Anatoli Mariengofin ystävyyden tarina on elävä kuvaus 1920-luvun Venäjältä ja sen kirjallisten piirien intrigeistä. Tämä muistelmamuotoinen teos on viihteellisempi kuin Mariengofin vuonna 1998 suomeksi ilmestynyt kokeellinen romaani Kyynikot. Jeseninillä ja Mariengofilla oli joitakin vuosia Moskovassa paitsi yhteinen pienkustantamo myös yhteinen vuode – mutta ehdottomasti eri naisystävät. Romaani vailla valhetta on kertomus suuresta ystävyydestä mutta myös kaunistelematon ja surullinen tarina sen väistämättömästä päättymisestä. Neuvostoliiton hajottua tämän kirjan suomennoksen käsikirjoitus ja tekstilevyke katosivat kuin tuhka tuuleen, kunnes mieleen muistui kuin loitsuna Bulgakov-sitaatti: Käsikirjoitukset eivät pala! Ja niin 10 vuotta kadoksissa ollut käsikirjoitus löytyi koillishelsinkiläisestä varastosta.
