Kuvaus
Markku Paasosen uusin kokoelma Tulevassa maailmassa johdattaa meidät luonnon keskelle, suomalaisen luontolyriikan omimpaan ympäristöön, metsään. Paasonen kirjoittaa metsän kuitenkin uudeksi. Tämän kirjan metsässä luonto on sulautunut teknologiaan ja kulttuuriin. Maasta kasvaa rautaromua ja oopperalevytyksiä, oksilla kukkii muovipusseja, ja mättäillä ryntäilee radioaktiivisia kuoriaisia. Se on metsä jossa luontoa ei uskalla sinutella.
Kirja näyttäisi puhuvan lopun ajoista, maailmasta ”joka huojuu vielä hetken yhdellä jalalla ennen kuin kaatuu, ennen kuin halkaisee kallonsa kiveen”. Vanha maailma on kumottu tunkiolle, ja roskien mukana kaatopaikalle on kasattu menneiden aikojen kirjailijoita ja filosofeja. On kuolemisen aika, ja luomakunta valmistautuu maahanpaniaisiin.
Kaiken läpäisee kuitenkin salaperäinen risun loisto, joka saa asiat näkymään uudessa valossa. Kokoelman motto kuuluu: ”Tulevassa maailmassa kaikki on kuin nyt, vain hiukan toisin.” Motto viittaa erään rabbin toteamukseen, että rauhan valtakunnan pystyttämiseksi ei ole tarpeen luoda täysin uutta maailmaa. Riittää että muutetaan vain hiukan tätä nykyistä: nähdään se juuri sellaisena kuin se on, kirkastettuna, säteilevänä.
Tulevassa maailmassa on ryöppyävän komea proosarunokokoelma, kyltymätön kuvaus tästä maailmasta.
